Rv 22+1

Eilen oli pitkästä aikaa neuvola. Kaikki oli edelleen niinkuin pitääkin. Sydänäänet kuului hyvin, pikkuisen syke oli 146. Ensimmäistä kertaa mitattiin kohdunpohjankorkeus, se oli 19cm, eli maha kasvaa ihan käyrien mukaan. Seuraava neuvolakäynti onkin sitten neuvolalääkärin vastaanotolla viikoilla 27+0. 

Sain informaatiota tulevista mahdollisista valmennuksista. En ole edes tiennyt semmoisia olevan. Neuvolasta ehdotettiin että osallistuisin ravitsemusterapeutin ja suuhygienistin valmennukseen, mutta on koe itselläni olevan tarvetta semmoiseen. Ruokavalio on kunnossa ja hampaatkin hoidatin alkuraskaudessa. Synnytysvalmennukseen aion osallistua, ainakin siihen mikä pidetään synnytyssairaalassa.

Tuntuu että aika menee kuin siivillä. Puoliväli on ylitetty jo ja enää 4kk aikaa laskettuunaikaan.
Onneksi loppuaika sattuu keväälle niin kevätaurinko pitää mielen virkeänä ja valoisammat päivät saavat loppuajankin kulumaan yhtä nopeasti. ¨

Minulle iski paniikki, että APUA enhän minä tiedä vauvoista tai niiden hoidosta mitään?! Onneks sain kuulla lohduttavia sanoja, ettei monikaan odottava äiti tiedä paljoakaan ennen vauvan syntymää, mutta kaikki tarvittava opitaan neuvolasta tai äidinvaistot hoitavat homman kotiin. :) 

Ajatukset ovat alkaneet joo harhailemaan tulevassa synnytyksessä. Välillä päähäni putkahtaa hirveitä kauhukuvia, mutta yritän lohduttautua sillä miten moni muukin on selviytynyt urakasta. Jos muut ovat pystyneet niin miksen pystyisi minäkin. Hassua, kuinka tatuiointeja täynnä oleva ja muutamasta kohdasta lävistetty ihminen voikaan pelätä kipua, piikkejä ja verta ajatuksena näin paljon. En usko että tositilanteessa äsken luettelemani asiat tuottavat ongelmia, mutta nyt ne kummittelevat vahvana mielessä.

Ulkona on yli kaksikymmentä astetta pakkasta, ja kiristyy vain. Yöksi/aamuksi on luvannut -30 astetta pakkasta.. Ollaan koiran kanssa jumissa kotona, koska auton ovet ja lukot on jäässä. Tosin ei nyt onneks ole mitään akuutteja menoja ja kauppakin on kävelymatkan päässä. 

Tänään oli suursiivouspäivä. Aloitin aamuni pesemällä saunan ja kylpyhuoneen, jonka jälkeen jatkoin viemällä petivaatteet ja matot pakkaseen ja puunasin koko asunnon lattiasta kattoon. Nyt tässä välissä voisin sotkea asunnon, että olisi taas huomiselle tekemistä :D Voi käydä aika melko pitkäksi jos ei kohta rupea pakkaset hellittämään. 

Rakenneultra rv 19+4

Eilen se oli, kauan odotettu rakenneultra!! :) Pikkuinen prinssi siellä näkyi terveenä ja tomerana. Kaikki oli juuri niinkuin pitikin, eikä sukupuolesta jäänyt kyllä mitään epäselvyyttä, niin hyvin esitteli vehkeitään. Poika painoi jo 330 grammaa. 

Katselimme vauvaa 4D:nä monitorista, se oli ehkä yksi elämäni jännittävimmistä hetkistä; nähdä oma vauva moniulotteisena näytöltä. Kasvonpiirteet erottuivat selvästi. Sain myös yhden kuvan mukaan, sittenkun lopulta pikkukaveri suostui ottamaan kädet pois kasvojen edestä ja kääntämään hieman päätään kameraanpäin. Aika huono kuva tuli mukaan, mutta kyllä siinä tärkeimmät näkyy (suu, silmät ja nenänpää<3)


Potkut tuntuvat nyt todella hyvin ja selvinä. Välillä tuntuu kuin potku tai nyrkinisku napsahtaisi hermoon tai johonkin, aivankuin sähköisku menisi sisälläni. Ei mikään maailman kivoin tunne, mutta kaiken kestän mitä raskaus tuo tullessaan. Sinällään jännä kuinka selvästi tunnen liikkeet, ja kuinka varhaisessa vaiheessa ne alkoivat tuntua, koska istukka sijaitsee aivan kohdun etuosassa.

Heti ultran jälkeen painelimme äitini, tätini ja mummini kanssa kaupungille shoppailemaan. Oli ihan huippua päästä ostelemaan vaatteita pojan väreissä. Ei tarvinnut etsiä beigejä ja vaaleita nallekuvioisia ja neutraaleja vaatteita niinkuin aiemmin. 

Unohdin kirjoittaa joulun jälkeen päivitystä, mutta tässäpä samassa voi mainita, että olin ollut viime vuonna TODELLA kiltti! Sain kauhean kasan lahjoja! ^^ Vauvakin oli ollut kiltti, vaikkei ole vielä syntynytkään. Osa lahjoista oli yhteisiä mm. lahjakortti H&M:lle ja lastentarvikeliikkeeseen.  Yhdestä paketista löytyi meksikolainen musiikkibola. Siinä on ihanaakin ihanempi helinä ja se laitetaan mahan päälle roikkumaan paidan alle, kuten mikä tahansa kaulakoru. Bolan helinän sanotaan rauhoittavan rauhatonta sikiötä. Syntymän jälkeen bolaa voidaan sitten käyttää esim rauhoittamaan ruokailuhetki, koska vauva on tottunut tuttuun helinään ja rauhoittunut sen ansiosta jo aiemmin. :) 

Tuleva isomummi oli innostunut neulomaan! <3

Ja vielä vähän masupäivitystä..

Joulukiireitä ja vatsatautia

Yllätyshyökkäyksen teki joku mahapöpö. Mikään ei kestä sisällä ja pakko vaan yrittää juoda paljon vettä, että elimistö ei kuivuisi ja että vauvalla olisi kaikki hyvin masussa. Täytynee kohta soittaa neuvolaan ja kysyä, että vaatiiko jotain erityistoimenpiteitä vai lepäilenkö vain ihan rauhassa yrittäen saada edes vähän ravintoa vauvalle. Toivottavasti tämä olisi vain jotain nopeasti ohimenevää ja vaaratonta. 
Onneksi suurinosa lahjoista on jo paketoitu ja joulukortit tehty ja lähetetty, eli suurimmista joulukiireistä selvitty, mutta vielä olisi tekemistä. Tänään oli tarkoitus toimittaa osa lahjoista, mutta taidankin pysytellä visusti neljän seinän sisällä, etten lähde tartuttamaan ihmisiä.

Viikonloppuna mennään tulevaan mummolaan tekemään jouluruokia. Päätimme tehdä laatikot itse tänä vuonna. Piirakkatalkoot siirtyvät varmaankin alkuviikolle, mutta olen siellä mielelläni mukana, vaikken mestarirypyttäjä olekkaan. 

Outoa olla kotona kun jätin eilen koiran äitini luokse hoitoon. Kukaan ei ole sähläämässä jalkojen juuressa heti kun käännät kylkeä sohvalla tai lähdet käymään vessassa. :D  Olen viettäny paljon aikaa vanhempieni luona. Oli tarkoitus mennä jo tänään hyvissä ajoin takaisin. Tulin vain kotiin paketoimaan osan lahjoista, mutta sitten yllättikin pöpö. Täytyy olla mamman kanssa yhteyksissä että kannattaako lähteä tartuttamaan koko perhettä vai jäänkö suosiolla kotiin. 

Avasin jo ensimmäisen joululahjani, joka tuli lapsen isältä. Hän antoi luvan aukaista lahjan enen joulua, koska tiesi että lahja tulee tarpeeseen jo nyt. Paketin sisältä paljastui iki-ihana mikrohelmillä täytetty teddykarvainen imetystyyny!! :)



Jouluhaaste

1. Parasta joulussa?
Joulussa parasta on kiire ja stressi. Ne ei oikeasti. En ole hirmuinen jouluihminen, mutta pidän joulun yhdessäolosta ja hyvästä ruuasta. Aatto on ihan kiva kun silloin saa rauhoittua, mutta en pidä joulunalusajasta kun kaikilla on kauhea kiire jokapaikkaan ja ihmiset ryntäilee kaupoissa vielä aatonaattonakin ostamassa lahjoja. Jos kaiken tekee hyvissä ajoin, ei kiire kerkiä yllättää!

2. Joulumusiikkisi?
Hmm.. Monet joululaulut ovat kivoja ja monet taas ei. Lempparini on Joulumaa, siitä taisi masuasukkikin tykätä kun alkoi hirmuinen pyöriminen mahassa sen kappaleen soidessa radiosta! :D

3. Tykkäätkö katsoa jouluelokuvia? Millaisia?
Joulupukki ja noitarumpu on hitti. Lisäksi tykkään Yksin kotona - elokuvista.

4. Jouluherkkusi?
Karjalanpiirakat ja munavoi! Normaalisti lemppariani olisi myös graavilohi, mutta harmikseni en voi sitä tänä vuonna syödä suuren listeriavaaran takia. Mutta kylläpä sitä pärjää yhden joulun ilman lohtakin. Kinkun syöntikin hieman jännittää kun oli uutisointia sairaalabakteerin löytymisestä kinkuista. No syönpähän sitten vaikka vaan hirvipaistia ja karjalanpiirakoita, niin tyytyväinen olen silti.  

5. Mitä pitää ehdottomasti olla jouluaterialla?
No niitä piirakoita :D

6. Koska joulukoristeet pääsevät kotiasi koristamaan?
Miulle ei taida tulla tänä vuonna tähän asuntoon mitään koristeita. Taidan jo olla hieman myöhässä muutenkin. Sitäpaitsi en vietä aikaa jouluna omassa asunnossani vaan äitini luona, niin miksipä tänne mitään laittaisin. Kynttilöitä olen polttanut ja yhdet jouluvalotkin ripustelin, mutta se saa nyt luvan riittää. Ensi vuonna sitten uudella yrityksellä kohti joulua!

7. Joulu kotona vai jossain muualla?
No kotona, eli mamman luona <3

8. Itsetehdyt lahjat vai kaupasta ostetut valmiit vai molempia?
Sekäettä. Tein tänä vuonna monta lahjaa itse, mutta osan ostin kaupasta. 

9. Laitatko ulkovaloja pimeyttä valaisemaan?
En laittanut ulos mitään jouluvaloja, täällä kun on katuvaloja ja pihavaloja niin paljon niin eihän ne mihinkää näy. Sisällä on tosiaan lyhdyn sisässä yksi sisävalosarja.

10. Joulu oman perheen kanssa vai isommassa porukassa?
Oma perhe + tädin perhe.

11. Onko sinulla joululahjatoive?
Ei.. Tajusin vasta vähän aikaa sitten etten ole toivonut mitään. Mutta onneksi tontut pitävät korvansa auki pitkin vuotta. ;)

12. Paras saamasi joululahja?
En rupee laittamaan lahjoja paremmuusjärjestykseen. Kaikki yhtä hyviä.

13. Kuvaile unelmiesi joulu?
Joskus vielä vietän joulun Pohjois-Suomessa porojen keskellä :)

14. Mikä on ärsyttävin joululaulu?
Ei tule pelkästään yhtä mieleen, aika kuluneita alkaa suurin osa olemaan. Tykkään enemmän semmoisista rauhallisista kun menevistä joululauluista.

15. Oletko tehnyt jouluvalmisteluja tälle vuodelle, mitä?
Ostanut/tehnyt lahjoja, paketoinut ne ja askarrellut joulukortit/lähettänyt ne.

16. Paras joulujuoma?

 Glögi

17. Oikea kuusi, tekokuusi vai ei kuusta ollenkaan?
No miulle ei kuusta tule itelle ihan lähivuosina. Yhtenä jouluna on aito kuusi ollut omassa asunnossa ja se neulasten määrä lattialla oli tehdä miut hulluksi. Aito kuusi on paras jos ei tarvitse itse siivota niitä neulasia. Mut tekokuusikin on hieno.

18. Käykö teillä joulupukki?
Käypi.

19. Paras joulumuistosi lapsuudesta?
Joulu oli paljon kivempaa aikaa kaikenkaikkiaan lapsena. Joulun salaisuus ei ollut vielä paljastunut, ei ollut stressiä. Aamun kohokohta oli joulupukin kuumalinja ja illan kohokohta lahjojen jako.

20. Laittaudutko jouluaattona hienoksi vai hölläiletkö koko päivän pyjamassa?
Ostin tänä vuonna aattoa varten punaisen paidan ja kyllä sitä meikkiä tulee sipaistua naamaan muutenkin lähes joka päivä.

21. Peruna-, porkkana-, bataatti- vai lanttulaatikko?
Porkkana

22. Paras joulusuklaa?
Kaikki suklaat paitsi tummasuklaa :P

23. Joulutortut vai piparit?
Joulutortut aprikoosimarmeladilla, ei lakkahillolla. Kotitekoisista pipareista en tykkää, mut kaupan piparit on ihan hyviä.

Tuleva potkunyrkkeilijä

Hassua kuinka niin pieni olento vatsassani voi pitääkkään näin riehakkaat jumppatunnit. Vauvan paino on nyt noin 100g ja pituus 12cm. Pikkuinen on kännykkäni kokoinen, mutta liikkeet tuntuvat aivat uskomattoman selvästi. Jos hän perii sekä isän, että äidin vilkkauden niin ymmärrän kyllä täysin kuinka saa jo noin pienenä pidettyä tuollaista elämää. :D Nyt viikkoja siis kasassa 15+4.

Ostin AngelSounds kotidopplerin ja olen pari kertaa kuunnellut vauvan sydänääniä sillä. Eilen illalla ei ollut vaikea paikantaa mihin kohti anturin laittaa, tiesi kyllä tasantarkasti missä kohdassa vauvalla on jumpat käynnissä. Oli vain todella vaikea kuunnella kun ei millään meinannut pysyä paikoillaan. 

Maha on taas paisunut ja talvitakki ei meinaa kunnolla mahtua kiinni. Onneksi sain uusia isompia takkeja niin tarkenee talven yli kulkea ulkona. Painoni ei millään halua lähteä nousemaan, se ei ole missään vaiheessa raskautta vielä noussut, vain laskenut. Viimeneuvolasn jälkeenkin on tippunut paino, vaikka olen syönyt kuin hevonen. Jos ei pikkuhiljaa ala nousemaan niin täytyy ruveta selvittämään syytä..

Minulla alkaa olemaan jo kaikki vauvatavarat kasassa, lukuunottamatta vaatteita ja kaikkea muuta pientä esim tuttipulloja, tutteja, vaippoja yms. Vaunut ovat jo isäni luona odottamassa, lämpimässä varastossa. Ne ovat hyväkuntoiset Ora taigan yhdistelmävaunut. Sänky, sitteri, turvaistuin ja muut isot tavarat tulevat tädiltäni. Ihana kun ei tarvitse stressata niiden hommaamista! :)  

Muutos lapsilisälakiin

"Kaikkia lapsilisän tasoja alennetaan 8,1 prosenttia, eli käytännössä lapsilisät pienenevät 8–15 euroa kuussa lasta kohden. Alentaminen ei kuitenkaan koske lapsilisän yksinhuoltajakorotusta eikä vaikuta toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, sillä toimeentulotukilaskelmassa lapsilisä lasketaan toimeentulotuen määrään vaikuttavaksi tuloksi.Oppositiopuolueiden vastalauseet koskien lapsilisäleikkauksia hylättiin äänestyksissä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tammikuussa 2015." Lainaus Iltalehden sivulta 28.11.2014

Tämmöinen sattui silmääni Iltalehden uutisia selaillessa. Ensiksi pidetään kauhea hulabaloo tasa-arvoisesta avioliittolaista. Kaikki lehdet uutisoivat ja media käy kuumana. Sitten saman päivän iltana tulee kirjoitus "myös näistä eduskunnassa päätettiin tänään." Onko olevinaan lapsiperheiden tuet niin pieni ja mitätön asia tässä yhteiskunnassa, että siitä tehdään vain pienenpieni otsake? Mieluummin mie menisin eduskuntatalon eteen osoittamaan mieltäni tällaisista OIKEASTI pinnalla olevista asioista (kuten lasten hyvinvoinnista,) kuin homoseksuaalien naimisiinmenosta. Siis miulle on aivan yks hailee kuka menee naimisiin ja kenen kanssa, menkööt vaikka kissansa kanssa jos siltä tuntuu, mutta miksi siitä tehdään niin iso asia? Lapsiperheillä menee huonosti, mutta siitä ei uutisoida ennenkuin tapahtuu perhesurma tai muuta yhtä kamalaa. Ja hei, eikun nipistellään vähän vielä lisää tukirahoista. Vanhemmat turhautuvat kun ei riitä rahat mihinkään, ei edes perushyvinvoinnin edellyttämiin ostoksiin. Laskut saadaan juuri ja juuri maksettua ja vuokralla kituutetaan liian pienessä asunnossa, että rahat riittävät vuokranmaksuun. Ollaan pienin mahdollinen aika vauvan kanssa kotona vauvan syntymän jälkeen ja onkin jo taas kauhea kiire palata työelämään, että rahat riittävät. No totta ihmeessä siinä tulee burn out alta aikayksikön. Ei olla keritty vielä edes tottua lapsiarkeen kun pitää jo nakata pienimmäinen päivähoitoon ja lähteä työelämään. 

8-15 euroa ei ehkä tunnu isolta rahalta, mutta sillä ihan oikeasti saa jo pieni perhe parin päivän ruuat, tai uudet kengät lapselle. Eiköhän olisi jotain muitakin asioita joista säästää, kuten kansanedustajien pikkujoulut tai muu vastaava hölynpöly. Siellä sitten verorahoilla juhlitaan kalleinta skumppaa nauttien pikkurilli pystyssä ja ollaan niin isoa herraa kun ollaan saatu taas "pikkuisen säästöä juuri oikeasta paikasta." En yleensä puutu tämmöisiin asioihin mutta nyt ärsyttää niin paljon että on pakko avautua! Ja en siis tässä yritä sanoa, että asiat tulee olemaan todella paljon huonommin sen kahdeksan euron takia, vaan yritän sanoa sitä, että pitäskö pikkuhiljaa tuolla ylemmällä taholla kiinnittää huomioo kansalaisten hyvinvointiin.. :/ 

Neuvola rv 14+3

Neuvolassa käyty ja kaikki oli kunnossa. Rupateltiin niitä näitä ja täyteltiin iso kasa lappuja. Sydänäänet saatiin tosi hyvin kuulumaan ja syke oli yli 150, hyvä ja tasainen. Sattui pieni väärinkäsitys kun hoitaja pyysi neuvolaan mennessäni minua käymään vessassa. No tein työtä käskettyä, ajattelin että rakon on pitää olla tyhjä kun kuunnellaan sydänäänet, niinhän piti olla ultrassakin. Pissasin siinä sitten normaalisti pönttöön ja menin huoneeseen sisälle. Jonkun ajan kuluttua hoitaja sanoi että menee tarkistamaan pissasta sokerit ja muut arvot.. Hmm? Seurasi pieni hiljaisuus ja kysyin että kuinka meinasi sen suorittaa kun pissasin pönttöön ja vetäisin pöntön.. Eihän minulle sanottu, että siitä tarkistetaan jotakin. Jouduin sitten juomaan pari lasillista vettä ja menemään uudelleen vessaan. Ehkä ensi kerralla muistan hoitaa asian oikeaoppisesti jo ensiyrittämällä.. :D

Kerroin neuvolatädille että olemme eronneet lapsen isän kanssa. Siitähän alkoi kauhea huoli, että kuinka pärjään rahallisesti. Kerroin pärjääväni oikein hyvin taloudellisesti, sekä myös henkisesti paremmin tällä hetkellä. Toki on tilanteita jossa toivoisi jonkun olevan läsnä, mutta on kun on tottunut olemaan keskenään masuasukin kanssa, niin jotenkin tilanne ei vaadi nyt yhtään sekoittamista. Minulla on hyvä näin, ja piste. Sain ilolla kertoa kuinka hyvä tukiverkosto minulla on. <3

Tänään vaihdoin jo muoviset ja taipuisat äitiysnapakorut vanhojen metallisten tilalle. Edelliset korut tököttivät ikävästi kasvaneen vatsan takia ja jäivät kiinni paitoihin ja housuihin. Nyt saa masu kasvaa rauhassa ilman että tarvitsee pelätä navan repeävän. 

Rv 14+0

Hurjaa kuinka nopeasti aika kulkee, vastahan menin varhaisultraan jännittyneenä ja pelonsekaisin tuntein. Nyt takana on np-ultra ja torstaina on jo kolmas neuvolakäynti. Kohta, ihan huomaamatta ollaankin ja puolessa välissä. Jännitys ja pelko ovat muuttuneet iloksi ja onnellisuuden tunteeksi. Nyt kun raskaus ei ole enää mikään salaisuus, niin elämä on huomattavasti paljon helpompaa. Ei tarvitse miettiä mitä möläyttää suustaan. 

Minulla on jotenkin tosi varma tyttöolo. Jos sanonta "tyttövauva vie äitinsä kauneuden" pitää paikkaansa niin tulokas on 100% varmuudella tyttö. Naamani on todella huonossa kunnossa ja täynnä näppylöitä, sekä hiukseni hapsottavat mitensattuu. Joudun kulkemaan pipo päässä joka paikkaan, ellen jaksa ihan todenteolla panostaa hiuksiini ja yrittää saada ne näyttämään vähemmän linnunpesältä. Lisäksi mahani on levinnyt hassusti. En tiedä onko se normaalia tässä vaiheessa että maha leviää jo lantioluiden yli, olipahan kyseessä tyttö tai poika.. Jokainen joka raskauttani on jotenkin kommentoinut on sanonut että "tyttö tulee".. Osaatteko sanoa mahan muodosta mitään? :) 

Kiinalaisen syntymäkalenterin mukaankin tyttö on tulossa, olisi hauska kuulla teidän kokemuksianne siitä onko syntymäkalenteri pitänyt paikkaansa? Katsoin kalenterista oman syntymäni (tyttöä näytti,) sekä pikkuveljeni syntymän (poikaa näytti.) Eli niiltä osin on ainakin pitänyt paikkaansa.

Mutta onpahan pikkuinen kumpaa sukupuolta tahansa niin yhtä tervetullut hän on jokatapauksessa. <3

Syy aikaisemmin mainitsemiini pääkipuihin ei ehkä ollutkaan raskauden, vaan tänään todetun poskiontelotulehduksen. Menin aamulla sairaanhoitajalle kaksi viikkoa kestäneen flunssan ja noin jokatoinen ilta nousevan lämmön ja piene kuumeen takia. Tulehdusarvot olivat normaalit ja kaikki muukin näytti olevan kunnossa paitsi oikeanpuolen poskiontelo josta löytyi selvä tulehdus ultratessa. Nyt siis antibioottikuuri ja lepäilyä.

Olen hullaantunut tilaamaan kaikkea mahdollista Ebaysta. Posti on tuonut vauvallekkin jo pörröisen nallepuvun korvilla ja hännäntypykällä varustettuna, sekä ikiomat "converset" !!
Ulkomailta tilatessa kaikki on niin paljon halvempaa kuin Suomessa, että huomaamattaan onkin tilannut jo monella kympillä pieniä paketteja. Sit saa jännityksellä odottaa kotona, että milloin mitäkin putkahtaa postilaatikkoon kun ei enää muista mitä on tilannut.